Miten päädyin Rexiin, tai ylipäätään koiraan ollenkaan!

Tässäpä kerron, miten pääsyin koiraan eläimenä ja lemmikkinä.

No, kaikki alkoi, kun sain tietää Hopeanuolesta. Katsoin sitä, ja kun näin ensimmäisen osan, niin toivoin ensimmäiseksi jousipyssyä. Toivoin myös vahvaa karhukoiraa rinnalleni jonka nimeksi olisi tunnut Hopeanuoli tai Gin :D

Piirsin paljon koiria, tein jopa oman sarjakuvan Hopeanuolesta! Se oli ensimmäinen oma tekemäni sarjakuva, jossa koirilla oli ainakin 10 jalkaa ja karhuilla 2m paksuiset jalat. Miten sitten päädyin Rexiin? No, Hopeanuoli aikoinani aloin toivoa koiraa, sillä halusin olla kuin Hopeanuolen Daisuke. Halusin omistaa juuri saman näköisen akita koiran kuin Hopeanuoli on, halusin sen olevan uros, nimeltään Hopeanuoli/Gin ja sillä piti olla arvet otsassaan.

Jankutin koiran ostamisesta ainakin 3-5 vuotta! Sitten lähdimme Ouluun, siskontyttöni ristiäisiin. Oli vain muutama päivä syntymäpäiviini.

Olin siis 8v ja olin lukemalla lukemut pääni täyteen koirafaktaa. Kaverit kyselivät minulta koulussa ja kyselevät vieläkin koirista ja olen aina vastaillut heitä kutkuttaviin kysymyksiin, liittyen koiran hoitoon tai ihan mihin tahansa koirarotuun tai muuhun koirakysymykseen. Sain Rexin.
 

Rex tuli kasvattajalta ja oli oikea peto! Minulla oli myös toiveissa Hopeanuolesta Kurotora nimisen koiran näköinen hurtta. No, sehän on musta brindle väriltään, mutta olen aina ajatellut että sen on musta, pystykorvainen ja rohkea! Eroja on hiukan, mutta aika samanlaisia ovat Kurotora ja oma Rexini :)



Mutta tosiaan, en unohta omia hahmojani! Niitäkin riitti ja riittää edelleen! Oma hahmo, jolla on ruskea panta ja koira on musta uros ja ruskeasilmäinen. Pieni hahmo kooltaan vaikka vanhemmat ovat isoja kuin sudet! Kai se hahmo oli jokin risteytys. Nimikin vaihteli kokoajan. Välillä se oli Tora, välillä Kuro, välillä Aka, välillä Riki, välillä Don, välillä Tessu ja välillä Arpi. No, nimiä riitti!

http://www.youtube.com/watch?v=-a0U3muK-A0   ja kuten linkin takaa löytyvässä videossa on kohdassa 0:52 esiintyvä musta hahmo, kuuluu hahmo minulle. Tuo hahmo on tehty kyllä vuonna 2012, mutta hyvin se menee Rexistä.

Nyt kuitenkin sanon, että Hopeanuolesta tuttu Kurotora on kuin ilmetty Rex!

Katsokaa vaikka kuvia:

Ja vielä tämä pari:

Kiitos, olen puhunut :):)

Joulu on taas, joulu on taas... Eiku se meni jo!

Terve! Päivittelen täällä taas pitkästä aikaa.
Joulu meni rattoisasti. Tein Rexille 5 pikkupakettia :D Jokaisessa herkkuja.
Sitten, käytiin äidin kanssa ikeassa, ja ostin sieltä Rexille sellaisen vinkuvan siili lelun :3
Aijettä se tykkää siittä!

Itsekkin sain järjestelmäkameran joululahjaksi. Canon EOS 1100D ja sillä sitten tulee vähän enemmän kuvia tänne (:

--------

Aah.. Kohta on uusivuosi ja nähdään pelkääkö Rex vieläkään raketteja! Se ei ole koskaan pelännyt, mutta meni vaarallisen lähelle rakettia joka oli sytytetty. No, sainkin petsiessä kuulla vähän kuittailuja, että "Ei koiraa saa päästää noin lähelle rakettia!" no minä tiedän! Oma on koirani, ja olen ITSE vastuussa piskistäni! Että jos satut tunnsitamaan itsesi, niin anna olla viimeinen kerta ennenkuin tulet sanomaan mitään, sillä et tiennyt läheskään kaikkea! Kiitos :)))

Revin siis koiran raketin vierestä pois ennenkuin se lähti ilmaan, että miettikäähän ennenkuin yhden kuvan perusteella alatte toisillenne kommentoimaan asioita, joista et ole varma. Oli aihe mikä tahansa!
 

Päiviä!

En nyt olekkaan kirjoitellut, mutta nyt tulee pikku päivitys!

Lunta on tupruttanut, ja hyvä niin! Muuten tulisi joulustakin vain märkä ja musta.
Joululahjoja Rexille ollaan suunniteltu!

• Uusi nalle
• Uudet heijastinvaljaat
• Hyvä mieli
• No tottakai vähän hekkujakin :3

 Mitäs te aijotte antaa koirallenne lahjaksi?

On muuten myös kuvien aika! Silloin, kun minulla oli siskoni järjestelmäkamera Canon EOS 1100D lainassa, otin ulkoakin muutaman kuvan.

Kuvia järkkärillä :)

Tämä onkin siis pelkkä kuvapostaus. Sain isosiskolta lainaan Canon EOS 1100D järkkäriä, jolla sain näpsittyä hurtasta kivoja kuvia.

Kamera: Canon EOS 1100D
Kuvat: © MINÄ

Kiitosta jos jaksoit katsoa kuvat :) Tuo viimeinen on todella ihana <3 Mielestäni ainakin :3

Elämää Rexin kanssa

Rex, tuo pieni pippurinen otus jonka kanssa vietän aikaa. Tässä pikkuinen tarina :)
Hihnassa vetäjä, pihalla haukkuja ja muutenkin oikea villitys! Rex, tuo jääräpäinen pieni otus joka osaa olla hauska, mutta kun sille päälle sattuu saattaa viskoa leluja pitkin taloa!

No,  olin hinkunut koiraa monta vuotta. Aina vastaus oli sama "Ei me voida ottaa koiraa koska meillä on jo!" Sillä hetkellä omistimme siis pitkäkarvaisen saksanseisojan. Satuin olemaan 8v, kun siskonpoikani ristiäisiä juhlittiin Oulussa. Itselläni ei ollut aavistustakaan mistään pikkupiskistä!
Pyh, mokomakin äiti :D 8 vuotiasta on helppo huijata koska sellainen kakara ei ymmärrä maailman menosta yhtikäsmitään! Lähdimme siis siskoni luota käymään jossain. Mutta missä?
No tietenkin! Arvaatte varmasti, että kävimme Rexin hakemassa :3 Se muutti kaiken! Oikeastaan, kasvattajan pihalle päästyämme äiti sanoi että menemme hänen työkaverinsa luokse. No, mitenkäs työkaveri asuu 1h 30min matkan päässä työpaikastaan? O.o
Vastaus olikin, että haimme Rexin <3 Tuon aikuiseksi jo kasvaneen ja pian 6 vuotta täyttävän riiviön!

Kuvassa noin 4-5 vuotias Rex (c) Minä

Mutta! Elämä muuttui paljon! Vastuuta, jaksamista, kärsivällisyyttä ja hermoja tarvittiin ja tarvitaan vielä! Ei saa unohtaa, että koirat ovat myös yksilöitä, eläviä ja perheen jäseniä. Niitä kuuluu rakastaa jos rakin hankkii!

Koiraa harkitseville: Muistakaa harkita tarkkaan jaksatteko elää jokapäivä karvaisen otuksen kanssa. Riittääkö tarpeeksi aktiviteetteja ja riittääkö  aika VARMASTI! Koira tulee kouluttaa pennusta asti jotta siitä tulisi paras ystävä ja tottelevainen perheen jäsen.

Uusi blogi (taas)

Sori.. Mun oli sii sihan pakko!
Siis, mulla tulee joskus tämmönen kauhee et "nyhhe mää teen uuve plokin"
Mutta, nyt tää tulee olemaan pysyvä! Huomenna uusi kunnon postaus, sillä tällä on niin surkea keli, että kuvia en saisi ulkoa otettua.